Julia Widgrén (1842–1917) oli valokuvauksen varhainen pioneeri ja Suomen menestyksekkäimpiä 1860-luvulla uransa aloittaneita valokuvaajia. Widgrén avasi ateljeensa Vaasaan vuonna 1866 ja työskenteli 1900-luvun alkuun saakka. Hän omisti parhaimmillaan viisi valokuvaamoa ympäri Pohjanmaan, ja ansaitsi valokuvauksella yhtä paljon kuin vaasalaiset juristit ja lääkärit. Hän on ottanut yhden Suomen tunnetuimmista valokuvista kahdesta puukkojunkkarista, Antti Isotalosta ja Antti Rannanjärvestä, istumassa raskaissa kahleissa Vaasan vankilassa. Ateljee- ja maisemakuvauksen lisäksi monipuolinen valokuvaaja osallistui kansatieteelliselle kuvausretkelle muun muassa Vöyriin ja pohjalaisiin pieniin kyliin, sekä kuvasi maisemaa ja kaupunkiympäristöä.
Teemme taiteen ja tieteen yhdistävää tutkimusta vaasalaisesta valokuvaajasta Julia Widgrénistä. Työryhmämme kerää kaikenlaista aineistoa ja tietoa, joka liittyy Julian elämään. Pienetkin tiedonmuruset auttavat meitä eteenpäin. Jos omistat Julian kuvia tai tiedät hänestä jotain, ota rohkeasti yhteyttä. Hankkeen tuloksena syntyy kirja ja näyttely, joissa yhdistyvät nykytaide ja historiantutkimus.
Julia-työryhmän kokoonpano:
Anne Puumala, toimittaja
Heta Kaisto, taidehistorioitsija
Hanna Koikkalainen, valokuvataiteilija, hkoikkalainen at gmail.com
Hanneriina Moisseinen, sarjakuvataiteilija
Anne-Mari Ahonen, graafikko, taiteilija
Valoon kahlitut – Seinäjoen taidehalli 7.12.2024 – 19.4.2025
Valoon kahlitut on monitaiteinen näyttelykokonaisuus, joka on syntynyt varhaisen valokuvaajan Julia Widgrénin (1842-1917) elämän ja uran inspiroimana. Näyttelyn on luonut monialainen työryhmä, johon kuuluvat Anne-Mari Ahonen, Heta Kaisto, Hanna Koikkalainen, Hanneriina Moisseinen ja Anne Puumala.
Julia Widgrén oli Suomen menestyksekkäimpiä 1860-luvulla uransa aloittaneita valokuvaajia. Hän eli poikkeuksellisen itsenäisen naisen ja yrittäjän elämän Vaasassa. Tunnetuin hänen ottamistaan kuvista on Antti Isotalon ja Antti Rannanjärven kahlekuva vuodelta 1869. Työryhmä pysähtyy tarkastelemaan kahlekuvan takaa valottuvia maailmankuvia. Keskiössä ovat valokuvan kehitys Suomessa, naisten aktiivinen rooli varhaisessa valokuvauksessa sekä vähemmän tutkitut vallan kuvat: kuvat vangeista, maaseudun ihmisistä ja naisista. Näyttely koostuu arkisto- ja nykyvalokuvasta, esineinstallaatioista, tekstiiliteoksista, piirroksista ja videoteoksista.
Lisätietoa: https://www.seinajoentaidehalli.fi/valoon-kahlitut/